Yhdessä yksin

Saapua kartalla

pitkän matkan jälkeen pisteeseen,

jossa ymmärtää perillepääsemisen sijaan

kadonneensa.

Että matkakumppaniksi uskomasi

onkin ollut

oman reppunsa kiitoksetta, kannustamatta kannattaja

omia polkujaan juosten.

Siinä kohtaa tulee kääntyä.

Et ole

kenenkään

aanetön juhta.

Olet vakaa ja varmajalkainen,

tarkoitettu maailmasi laukkaan

harja ilosta ja elon keveydestä hulmuten.

Sinua koskettavan käden

tulee olla yhtä hyvä

ja lempeä

joka ikinen päivä.

Niin kauan kun ihosi vielä

sen elonsa päivissä kuulee.

 

-Pyllie, Ystävänpäivänä, armon vuonna 2016 –

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑